Istuttiin jätkälössissä bussin takapenkillä, povitaskussa vajaa kossupullo, itse kullakin, tai ainakin Vinettoa tai Muscatelia. Oli satsattu juomiin. Ei mitään Porvoon lankkua tai Erkin pikakivääriä, pikku algerialaista. Oli säästetty fyrkkaa. Päässä kohisi hilpeä humala. Hilluttiin ja kukkoiltiin, möykättin ja öykättiin. Koko maailma oli jalkojen juuressa. Etupenkkiläisetkin sietivät juhannuksena, hymyilivät. Nuorien kollien kurnutusta. Hei jätkät, Olalla on perse olalla. Vilkuiltiin jo valmiiksi ämmiä. Ton ku pokais, olis jätkillä ihmettelemistä. Mitä sitä sanoisi? Kossua ja sittistä, saako olla taskulämmintä.

Perillä tanssilava meren rannalla, puiden siimeksessä. Juhannus. Keskimoottorien puksutus selällä, hämärtyvä ilta. Kokko rannalla. Paikallinen bändi kuulosti hyvältä. Rumpali oli vähän saatanan humalassa. Se tuli mukan aina myöhässä, se soitti ihmeellisillä pampulolla ja kaikki biisit samalla rytmillä. Vitut me siitä. Hyvä rumpali. Huikat rannalla, huikat pöpelikössä, huikat laiturilla ja päälle pitkä boston. Nyt ei pummailtu jämiä. Ja järkkärit katselivat hienotunteisesti muualle ja olivat muuten avuliaita. Paas sitä pulloo vähän paremmin piiloon, paidanhelmaa päälle.

Hämärtyvä yö Kokko paloi, Ola goisasi männynrunkoa vasten. Jengi dallasi pareittain. Lavalla oli tilaa, rumpali takoi takapotkurytmiään yhä pahemmin sykkyrässä ja haitsuunsa tuijottaen.

Se kimma oli Olan koulusta, sillä oli karheet kädet. Se sanoi menevänsä yöksi kotiin.

Viimeisessä bussissa istuttiin etupenkissä käsi kädessä, Ola goisasi takapenkillä. Oli hiljaista. Porvoo nukkui. Tyttö meni kotiinsa ja me lampsimme Olan kanssa Olalle. Pikkukaupungin mukulakivikujaa ylös kirkkomäelle. Aamuyön vilpoisuus ja kävely virkisti.

Kossut oli loppu. Päässä humisi ja tykytti silti vielä Juhannus.