Runeberginkadun aikoihin oli aina nälkä. Mutsi meni päiväduunista suoraan iltatöihin ja isosysteri tarjosi vaan eriväristä purkkaa. Iso- Pauli asu Malminrinteellä, kivitalossa. Niiden roskat pudotettiin rappukäytävän luukusta pimeään kuiluun. Sillä oli mutsi duunissa toimistossa ja sen isoproidi pullakuskina. Yhtenä talvisunnuntaina mä menin sen himaan venttaamaan, ku Pauli safkas. Jäin eteiseen, mut sit sen mutsi sano, että mäkin voisin syödä. Oli höyryävää lihakeittoa. Ujostutti saatanasti. Ku mä olin syönny jonkun aikaa Paulin proidi sano, että mä voisin ottaa ainakin noi lapaset pois kädestä. Minä otin lapaset pois kädestä.